Taas kökköenglanniksikin. Lupaan jatkossa pysytellä ensimmäisessä kotimaisessa.

Sain tänään tietää, että Nordic summer swap-maksikirjeeni oli tavoittanut määränpäänsä Tanskassa. Vaihdon aiheena oli minun kesäni (vapaa tulkinta). Koska parini ei ollut kauhean innostunut puuvillasta, ajattelin etsiskellä hänen makuunsa sopivaa villaista lankaa. Tässä kesäkuussa olen mm. pitänyt villapipoa ulkoilupäivänä, joten ainakin tähän kesään villakin sopii.

I got to know that my Nordic summer swap package had arrived to Danmark. This swap was about 'my summer'. Because Tris wasn't so thrilled about cotton yarns, I decided to look for Finnish woolen yarns for her. In this June I was attending an outdoor day of my current workplace with a woolly hat, so for this summer, wool is just ok.  

Nameja oli hauskaa valita. Tiesin heti, että jotain marjaista sen olla pitää, ja ostin Fazerin uuden marjaisan namipussin ja sen seuraksi Muumi-lakritsia, koska pidän niistä itse ja koska pidän myös Muumeista. Tervaleijonia oli pakko myös laittaa, sillä Ravelryn Nordic Knitters-ryhmässä oli aika hauska keskustelu ruoasta. Pakettiin etsiytyi myös teepusseja ja muutama postikortti täältä jostakin.

It was fun to select candy for the package. I knew it had to be something with berries, and Fazer has a small bag of berry winegums. Moomin licorice was an obvious choice, because I like the licorice and because I like the Moomins. Tervaleijona, the wooden tar pastilles, were a must, because in the Nordic knitters group had a discussion about Nordic food, and wooden tar was mentioned more than once. Some tea bags and a couple of post cards from my home town were also in my package.

Langaksi tuli sitten valittua Vuorelman Satakieltä utuisen vaalean roosa-violettina ja vyyhti Teetee Elegantia luonnonvalkoisena. Jouduin hankintoihini käyttämään lankakauppoja, joissa en tavallisesti käy. Kainuun Pirtistä en viitsi sanoa mitään, koska minulla ei oikeastaan ole mitään hyvää sanottavaa, mutta Sotkamon Muoti ja käsityössä sen sijaan käy aina yhtä mielellään. No, koko komeuden suljin sinivalkoiseen Marimekko-kuoreen ja laitoin menemään Juhannuksen alla.

The yarns then. I chose Satakieli from Vuorelma, mainly because the colour was light and dusty pink-purple and I suspected that Tris might like the shade. And she did! Teetee Elegant is in off-white colour like blooming rowans and bird cherries. And so was blue-white Marimekko envelope ready to travel to Danmark just before Midsummer.

Tämä oli niin kiva vaihto, että osallistun varmaan uudelleenkin!

This was such a nice swap and I'm looking forward to a new Nordic swap!

Poikkeuksellisesti blogiteksti sisältää myös kökköenglantia.

Osallistuin Ravelryn Nordic Knitters-ryhmän kesävaihtoon. Olin saita ja lähetin oman pakettini juhannuksen alla economy-luokassa vaihtoparilleni. Sisällöstä ei vielä sen enempää, sillä paketti on vielä matkalla. Eilen postilaatikkooni oli tulla tupsahtanut parini lähettämä iso kirje Tanskasta.

I took part in the summer swap on Ravelry's Nordic Knitters group. I sent my package to Danmark last week, but it hasn't arrived yet, so I won't tell you yet, what my swap partner will have. Yesterday I got mail instead.

Sain Kauni-lankaa 170g kerän, vahvuus on 8/2. Värit ovat hyvin marjaisat! Kaunista Kaunia! Sain myös naminamisuklaata. Pidän Anthon Bergin suurista täytesuklaista ja joskus saatan ostaa niitä itselleni joulun alla. Parilleni kesä tarkoittaa mansikoita, ja niitä olikin lautasliinoissa ja samoin suklaan makuna (mansikoita shamppanjassa, mmmmmmmh!). Pari pientä pyykkipoikaa leppäkerttukoristeilla sopivat hyvin mansikanpunaiseen väriteemaan. Tämä oli hauska vaihto, kiitokset Trisille!

I got big (170g) ball of Kauni 8/2 yarn. The colours are like raspberries and blueberries with milk. Beautiful colours! I also got some yummy chocolates. I like Anthon Berg's big filled chocolate buttons and sometimes I buy them for myself for Christmas. For my swap partner, summer means strawberries, and I got napkins with strawberries and chocolates are filled with strawberries in champagne. Mmmmmmmmh! Two tiny clothes pegs with ladybirds suit well in strawberry-red colour theme. Thank you Tris, this was such a great fun!

Hyvää kesäpäivän tasausta! Alkaako syksy huomisesta?

Varastossa olleet viime kesäiset grillihiilet riittivät eiliseen ruoanlaittoon juuri ja juuri, ja kesän ainoa grillikylkipala on enää vain muisto. On puhallettu saippuakuplia, opetettu 10-vuotiaalle ruoanlaiton alkeita (jauhelihakastike yhteisprojektina) ja opetettu 4-vuotiasta ajamaan pyörällä ilman apurattaita. Se sujuu jo aika hyvin. Tunturi Ponissa on hyvä ajoasento pitkähkölle lapselle (12-tuumaisessa Nopsassa pituus haittaa jo ajamista), mutta Poni on hänelle raskas nostaa itse pystyyn, jos sattuu kaatumaan. Onneksi ipana ei ole kaatumisista paljon moksiskaan.

Tänä aamuna hiippailin lankavarastoani katsomaan. Ostan enemmän kuin kulutan= minulla on lankahamsteroosi. Kaiken lisäksi en raskisi luopua mistään. Tarvitsen suuremmat kaapit. Tai sitten pitäisi neuloa enemmän...

Sukkaa olen neulonut. Ja juu, en ole tyytyväinen. Monta asiaa sain tehtyä niin kuin halusin, mutta en sittenkään ole tyytyväinen. Saan myös jännittää loppuun saakka, riittääkö 2 kerää Maijaa sukkapariin (EN OSTA LISÄÄ. EN!). Käyttämäni pintaneule on osoittautunut lankasyöpöksi. Samalla suunnittelen jo uutta sukkaparia. Pitäisi saada aikaan jotain, jonka kuka tahansa pystyy toteuttamaan, mutta joka näyttää vaikeammalta kuin todellisuudessa on.

Eilen illalla alkoi yhtäkkiä ukkostaa. Koko eilisen päivän oli ollut nihkeännahkea ukonilmaa enteilevä sää. Iltayhdeksän jälkeen salamoi pari kertaa ja jyrinä tuntui tulevan aika läheltä, mutta oli melko vaimeaa. Yhtäkkiä löi salama, samantien jyrisi ja sisällä talossa kuului kauhea paukahdus. Sähköt poikki. Meillä oli päällä tietokone, tv... Sähköt olivat poikki vain pari tuntia, mutta senkin jälkeen tv pysyi kanavattomana eikä laajakaista pelittänyt (katastrofin aineksia!). Tv ja laajakaista olivat poissa pelistä melkein vuorokauden. Onneksi meiltä ei hajonnut mitään kotona. Jossain lähellä salama oli iskenyt jakelumuuntajaan. Ilmeisesti paikallinen laajakaistaa ja kaapeli-tv-palveluja tuottava yhtiö kärsi myös salamaniskun aiheuttamasta laiterikosta, kun kesti noinkin kauan palata nykyaikaan.

Eilen illalla ei nähnyt siis neuloa. Mutta olen lopultakin päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen tekeillä olevien sukkieni mallineuleesta, nyt riittää purkaminen. Tiedoksi: Maija-lanka kestää uudelleenneulomista ainakin neljä kertaa. Mitään muuta ei nyt mahdu päähän kuin sukkien suunnittelu ja suunnitelman mukainen toteutus.

Kiitos Laminaria-kommenteistanne! Ne läikkyvät lämpiminä mielessä.

Hekla, yksinkertainen lanka. Käsialani jättää vielä vähän toivomisen varaa pingotuksen jälkeenkin, mutta en kokenut hankalaksi tai itselleni vieraaksi neuloa noin ohuesta. Ja kun työ on mieluinen, edes kilometrin neulominen ei tuntunut työläältä. (En sen sijaan ymmärrä, miksen saa palmikkotakkiani valmiiksi, sillä paljon ei puuttuisi. Olen jättänyt sen marinoitumaan kesän ajaksi ihan suosiolla. Ehkä elokuussa kiinnostun siitä jälleen. Osaako joku ehkä selittää ilmiön?) Tein tätä huivia uimahallilla muutaman kukkakuvion verran. Jonkun verran oli välitavoitteitakin- tänä iltana neulon 8 riviä tms., että pääsisin pian näkemään, millainen lopputulos on.

Loppujen lopuksi malli ei ollut vaikea. Siinä on muutama hidas kohta ja useammanlaisia kavennuksia ja lisäyksiä, mutta ohje selittää ne auki ja loput voi kokeilla neuloessaan. Mallikerran oppii äkkiä ulkoa, ja se nopeuttaa neulomista todella paljon. Muutin huivin puoliskot peilikuvikseen niiltä osin kuin se oli mahdollista, eli muutin kavennusten suuntaa keskilinjan jälkeen.

Seuraavaksi huiviksi valitsen sellaisen, jossa neulotaan pitsiä molemmilla puolilla. Ehkä, mahdollisesti, todennäköisesti. Tarvitsen aina jonkun uuden jekun, jotta mielenkiinto pysyisi yllä.

Tälle sukan alulle kävi huonosti. Purin sen. Mutta ei se mitään. Uutta vartta on tulossa samoista väreistä, ja pienensin samalla silmukkamäärää. Jos minä olen raitojen neuloja, niin sitten minä olen. En oikein tykkää tehdä kirjoneuleita, kyllä kai se on vain hyväksyttävä. Vaikka ne ovat todella kauniita ja haluaisin kyllä osata tehdä niitä paremmin. Teen sukkia omasta päästäni, joskin suunnittelussa on oma vaikeutensa: mitään todella uutta on vaikea keksiä, vaan kyse on pikemminkin jo keksittyjen juttujen yhdistelystä uudeksi kokonaisuudeksi. Unventioning. Palaan raportoimaan, kunhan on jotain raportoitavaa.

Minun on vielä aivan pakko elvistellä esikoisellani: hän sai leirin päättäjäisissä herrasmiespelaaja-palkinnon omassa ryhmässään. Ohjaajat kertoivat näin: tämä pelaaja otti toiset huomioon, muisti aina kiittää, ja jos vahingossa satutti toista, lopetti heti pelaamisen ja kysyi, kuinka kaverille kävi sekä osallistui tunnollisesti kaikkiin harjoituksiin. Olin haljeta ylpeydestä.

Olen nimittänyt tätä huivia turhakkeeksi neuloessani sitä. En nimittäin usko, että kovinkaan välttämätön tämä asuste olisi tai edes että käyttäisin huiviani usein. Pääasia taitaakin olla neulominen prosessina. Tämä on rakas ja tämä on kaunis, ja minä olen tehnyt sen itse.

Kyllä, siitä näkyy läpi.

Malli: Laminaria Knittystä

Lanka ja menekki: Wetterhoff Silvia 92 g (lankaa jäi kahdesta vyyhdistä vain 3 g!), väri 907. Saatu SeijaP:ltä viime syksyn SNY-kierroksella.

Puikot: aluksi 3,5 mm pitsiaddit, mutta vaihdoin ne 4,0 mm pitsiaddeihin ekan mallineuleen loppupuolella

Koko: n. 115 cm*210 cm (yläreuna on pidempi, koska se kaartuu). Oli vaikea pingottaa ja varmaan vieläkin suuremmaksi tämän olisi voinut venyttää, mutta tila ei riittänyt.

Kenelle: Minulle!

Muuta: Päättely 2-kertaisella langalla oli mielestäni ehkä huono ratkaisu, kauniimpi olisi saattanut olla päättely yhdellä langalla, vaan eipä huvittanut purkaa yli kuuttasataa silmukkaa yksitellen. Reuna toisaalta on kyllä selkeä näin. Ohjeesta ei pahaa sanottavaa. Kiva, että oli jotain uutta kokeiltavaa (3s -> 9s). Tykkäsin myös langasta, vaikka kaikki eivät kai olekaan olleet siihen varauksettoman ihastuneita. Värikin on aivan ihana! En ole aikaisemmin neulonut mitään näin ohutta.  

Mietin seuraavalle SNY-kierrokselle osallistumista, mutta taidankin olla taas itse oma neuleystäväni: huivi- ja sukkalankaklubit ovat tulleet Suomeenkin. Lisäksi Paikallinen Lankakauppa (Nappi-Amalia Koivukoskenkadulla) on muuttunut hyvään suuntaan: sukkalankavalikoima on kasvanut ja muitakin ihania lankoja sieltä löytyy, ja omistaja on ottanut rohkeampaa linjaa värivalintoihinsa. Olin vähällä tehdä siellä konkurssin eksyttyäni kolmen Maijani kanssa väärän hyllyn luokse. Toivottavasti muut asiakkaat eivät osta niitä juttuja, jotka minun oli toistaiseksi pakko jättää vielä kauppaan.

Viikonloppuja! Esikoinen kotiutuu huomenna. Äidillä onkin ollut vähän ikävä...

Ensiksi kurkistus sukkiin. Näistä pitäisi löytyä jotain vertauskuvallista. En edelleenkään pidä kirjoneuleista. Puranko vai purenko hammasta ja toteutan loputkin suunnitelmastani? Lankana Maija ja 3 mm puikot. Tai no, näettehän, että ML:na sitä taas mennään.

Mikäs se täällä ikivanhan vuodesohvan päällä makailee? Terävä pää vain näkyy... Myöhemmin lisää kuvia ja juttua, nyt on singahdettava auton rattiin ja haettava kuopus kotiin. En malttanut olla vilauttamatta ensin.