Uhoavan Gnun pitäisi saada valintansa mukainen sukkalankakerä ja jotain pientä makeaa lähiaikoina postin mukana. Kuvaamisen unohdin, kun halusin saada sen postiin asap.

Yksi hys-hys-juttu on kesken, mutta kun siitä selviän, tarkoitus olisi opiskella uusi tekniikka sukkien neulomiseen, sukka yhdellä pyöröllä. Ehkä liitän siihen muutakin uutta jekkua (varpaista aloitettu sukka?), ehkä en.

Vuodatus antaa lisätä vain kuvia, joissa on punainen rasti, joten ei oikeita kuvia vielä.

Talveen pitäisi varautua. Pojille on kyllä pipot ja villasukat, ja villapaidatkin taitavat vielä sopia päälle, mutta kaulahuivit voisin kutaista, ja lapasetkin. Itselleni tekisi mieli tehdä punaisesta Isoveli Colorista lapaset ja pipo. Koska hylkäsin Ainon lankana, ajattelin ostaa Isoveljeä palmikkotakkia varten. Värikartta ei vaan miellytä yhtään. No, se tummanharmaa ja ehkä luonnonvalkoinenkin varmaan menettelisivät, mutta punainen on liian räikeä takiksi.

Ja onhan minulla kesken myös se musta Silke-Tweed-villatakkinikin. Vartalo-osa on onneksi melkein kokonaan neulottu. Ei puuttuisi enää paljon, että voisin aloittaa hihat, ja nehän voikin tehdä kokonaan pyörönä. Ei nurjaamista, jihuu!

Kesken on edelleen myös MysteryStole3, jonka lopulliseen designiin en ihastunut. Vaihtoehtoja sen jatkamiseen olisi, mutta se vaatisi vähän suunnitelmallisuutta. Ehkä jopa kynää ja paperiakin. Olkoon pussissaan toistaiseksi. Ufoutumisvaarassa!

Lankakaupan täti oli tilannut uusia sukkalankoja, Trekking Pro Naturaa ja Hjerten ohutta lankaa. Vahinko, että värit olivat melko konservatiivisia, mutta sininen pätkävärjätty Hjerte sai silmäni kiilumaan lankakaupassa. En ole tavallisesti mikään sinisen ystävä, mutta väri oli herkullinen sekoitus tummaa sinistä, tummaa lilaa ja kirkkaampaa sinistä. Esikoinenkin sanoi väriä hienoksi. Ostin samaa lankaa myös mustana.