Osallistun Hirviöstä kaunottareksi-KALiin (nimeä en ole tänään tarkistanut, se voi olla muuttunut joksikin muuksi). Löysin rumimman lankani piileksimästä vaatekaapistani.

Se on samettilankaa ja kuulemma vaikeaa neuloa. Se on myös 100% puuvillaa, ja vaikka väri on ihan kuin meidän keittiössämme kaakelit ja verhot, lanka oli sittenkin virheliike kirppikseltä viime keväältä. Sitä on noin 380 g. Tämä olisi varmaan sopivampaa kankaankudontaan, ja tästä varmaan saisikin kivat tabletit lautasten alle, mutta sellaiseen ei ole nyt tilaisuutta. En edes halua tehdä siitä mitään neuloen tai virkaten, vaan voisin lahjoittaa sen pois. Olisikohan kuopuksen päiväkoti hyvä kohde? Lankaa saattaisi palata takaisin kotiin jonkun askartelun muodossa, mutta ehkä minä kestäisin sen. Voisin valita jotain muuta rumaa tilalle kyseiseen Knit-alongiin. Minulla on muitakin rumia lankoja, jotka ostohetkellä olivat olevinaan hyviä ajatuksia. Kummityttö saa keltaisesta Samoksesta ainakin jotakin, ja itselleni voisin tehdä Teddy Galaxista huivin, kun vain ensin keksisi, millaisen.  

Takkini palmikoita vääntelen edelleen, hiukan hitaasti tosin. Puikoilla on nyt etukappaleet samanaikaisesti ja muuten menisi hyvin, mutta langat sekaantuvat toisiinsa. En vielä ole onnistunut neulomaan kappaleita yhteen. Hihat ajattelin tehdä yksi kerrallaan, kunhan niiden aika tulee.

Huomenillalla olisi lähtö jääkiekkoturnaukseen. Toistaiseksi perhe on terveenä, joten eiköhän minun ja esikoisen viikonloppureissu toteudu. Matkalle lähtee pieni sukkaneule, sillä palmikkotakin tekotapa on sellainen, että ei sen neulomisesta reissussa mitään tulisi.

Ilmoittauduin myös salaiseen sukankutojaan. Tavoitteena on haastaa itseni kokeilemaan jotain uutta, jolla toivottavasti onnistun ilahduttamaan jotakuta kanssaneulojaa.

Suosikki- ja inhokkilankojani en ole ehtinyt miettimään. Viikonloppuja!