Tulppa on pysynyt paikallaan vielä toistaiseksi mutta minua ei enää pelota. Asiaani hoidetaan muualla. Tulppa lähtee vielä irti, ja sen jälkeen voin ehkä jatkaa elämääni yhtä taakkaa kevyempänä.

Sain joku aika sitten kutsun työhaastatteluun, samaan paikkaan, jossa kävin viimeksikin, mutta eri tehtäviin. Mielenkiintoista.

Joulu lähestyy. Joulupukin pikku apulaiseksi olisi ryhdyttävä pikapuoliin. Pojille on jo muutamia paketteja hankittu. Kaksi ystävääni on jo saanut neulotut huivit. Anoppi on jo saanut sukkansa. Kälyn sukista toinen on valmis. Veljelleni on joululahja tilattu (kerrankin hän sai sanottua, mitä toivoo!). Äitini saa MS3:n ja jotain pientä. Aviomiehen lahjomisesta minulla ei ole vielä hajuakaan, mutta en ole siitä huolissani. Kummitytön lusikka-asian käyn hoitamassa mahdollisimman pian ja kummipojan lahjaan kysyn varman vinkin hänen äidiltään. Olisikohan ne lahjottavat kaikki siinä?

Mutta kun muut kyselevät minulta, mitä minä haluaisin joululahjaksi. Öööh? Perheelleni sanoin haluavani esimerkiksi tehosekoittimen (vaikka mielestäni naiselle ei saa ostaa lahjaa, jossa on sähköjohto!). Veli taisi jo ostaa minulle jotain punaista toivottua Marimekosta. Minä en keksi mitään muuta, mitä toivoa toisilta! Tietysti uusi tietokone kaikkine varusteineen ja nopea netti olisi ihan kiva lahjaidea, mutta sellaista tonttua ei olekaan, joka nämä hankkisi.

Taidan lahjoa itseäni jouluksi muutamalla kirjalla ja ehkäpä voisin ostaa myös lisää lankaa!