On kehtuuttanut (kainuu-suomi-sanakirja: ei ole huvittanut) tehdä mitään. Pikkupojan puuvillapaidan langat kävivät vähäksi ja piti kehittää suunnitelma B. Tosin jämäkeriähän siihen muutenkin piti upottaa, mutta sillä tavalla, ettei lopputuotos näytä hirveästi jämälankaiselta. Lisäksi ongelmanani on puuvillajämälankojen vähäisyys. Villalangasta en sitten puhukaan mitään... No. Piti sitten kuitenkin mennä kauppaan ja ostaa orpo vaaleanvihreä Suvi-kerä pois ja lisäksi kaivoin riiviön paitaa varten omasta kätköstäni beigeä Bambua, että saan tekeleen pois puikoilta ennen kuin on syksy. Vaaleansininen lankavaihdossa saamani Erica-kerä ei istunut puseroon mitenkään, vaikka sen piti päätyä puseroon. Oli niin tyhmännäköistäkin, kun merseroitua lankaa neuloi merseroimattomien sekaan.

Olen huono tekemään lanka- ja väripäätöksiä. Siksi lopputulos on usein raidallinen, varsinkin lapsille.

Samalla, kun kävin Suvi-ostoksilla, paikallinen halpiskauppa oli laittanut kirjoja tarjoukseen. Anu Harkin Puikoissa ei kelvannut minulle edes puoleen hintaan (olenko ranttu vai narttu?), mutta Myssystä sukkiin- kirjan ostin (alessa 18,70€). Minulla on hyllyssäni myös Mary Oljen Kauneimmat käsityöt (ostettu jokseenkin 20 vuotta sitten) ja englanniksi neulomista varten Mary Webb: Knitting Stitches, joka toimii oppaanani neulomiseen lontoon murteella. Muistaakseni kärsin tästä kirjasta noin kympin suomalaisessa kirjakaupassa. Paljon mallineuleita. Purlaus-kädestä pitäen- kuvat ovat hassuja, sillä engelsmannit pitävät lankaa täältä maailmannavasta päin katsottuna väärässä kädessä (oikeassa). Haluaisin mennä adlibrikseen ja ostaa parit neulekirjat, mutta olen liian köyhä siihen nyt. Pojat varmaan tykkää syödä tälläkin viikolla.

Erehdyin myös vierailemaan LYSissä ja tulin sieltä ulos isomman pojan puuvillaneulelankojen kanssa (hän saa sinisemmän version, jos ei tänä kesänä niin joskus toiste, ellei kasva niin isoksi korstoksi, etten enää jaksa neuloa niin suurta) ja huivilankojen kanssa, jotka eivät sitten riitäkään huivihankkeeseeni.

Jotenkin on tullut sellainen tunne, että neuleblogistaniassa neulotaan nyt sukkia. Kaikki neulovat sukkia. Minun pitää aina olla erilainen ja neulon myöhäisherännäisenä nyt Clapotista (tuon pojan puseron lisäksi). Puikkopyörteen Hekla lupasi ystävällisesti hiukan lisää lankaa (Gjestal Baby Ull, väri nro 840, herkunherkku punakirjava) hankkeeseeni, ja saapa hänkin jonkunlaisen yllätyksen, kunhan postiin ehdin. Kiitos Hekla!

Kuvassa on vuodelta 0 (1980?) käsityöpussukkani, koulussa tehty, ehkä 4.luokalla. Ja tästä on jo aikaa, paljonpaljon aikaa. Lisäksi "englantia neulojalle" englanniksi. Lyhenteet on selitetty auki ym. Muita kuvia ei nyt ole, on liian vaativaa ottaa kamera käteen, todeta sen akut tyhjiksi, ladata akut, ottaa kuvat ja ladata ne ensin kotikoneelle ja sitten nettiin. Puuh!