Kaivoin sängyn alta esikoisen Avastin viikonloppuna ja neuloin sen loppuun. Takissa oli hirveästi ompelemista: hihasaumat, kauluksen, helman, hihansuiden ja vetoketjukaitaleiden käännökset. Olisi pitänyt lukea ohje tarkemmin ennen aloittamista. No, eilen päättelin langanpäät ja ompelin kaikki em. käännökset. Vetoketjun ostaminen ja ompeleminen (sekin vielä...) jäi myöhemmäksi, sillä takkia on syytä vähän pingottaa leveyssuunnassa ennen luovuttamista käyttäjälleen. Huomasin ekassa palmikontoistossa mokan, kun olin yhdistämässä hihoja takkiin. En purkanut, sillä vaikka se harmittikin, ei se ollut purkamisen arvoista kuitenkaan, jos ylitykset ja alitukset yhdessä kohtaa ovatkin väärin päin.

Hyvää takissa on se, että siitä tulee sopiva esikoiselle. Kaikin puolin. Etten sanoisi, että näytti sovitusvaiheessakin tyylikkäältä.

Huonoa oli käännösten ompelemisen tolkuton määrä. Lanka oli jopa liian joustavaa- sileässä neuleessa käsialan epätasaisuus näkyy (ihan selvästi langan eikä neulojan syy...).

Lisäksi huolettaa, että jos kastelen takin, millaiseksi se venyy? Lanka on Schachenmayr nomotta Merinoa. Kellään kokemusta asiasta? En saanut 3,5 mm puikoilla käsialaani täsmäämään suositustiheyteen (sain 21 s/10 cm, joka sopi kohtuullisesti ohjeen pienentämiseen, mutta joka kuitenkin jäi 3 s suositustiheydestä).

Lanka on ostettu Joen Langan alekorista toissa kesänä, ja ostin sitä sittenkin liian vähän. Neulomossa huutelin lisää lankaa, ja sainkin (kiitokset vielä sinne Lahden suuntaan). Takille tuli hintaa n. 15 euroa, mutta vetoketju on tosiaan vielä kaupassa. Lankaa jäi n. 80 g, joten lisäostos oli 20 g tarpeellinen- lopuista tulee vaikka pipo.

Juu, ei ole kuviakaan, sillä kamerasta on akut loppu, ja oikeastaan minun pitäisi olla nyt imuroimassa hiekkaista eteistä (ja muruista keittiötä, pölyistä mitätahansa jne). Mummolaa ehkä loppuviikosta. Yksi sukkaohjekin pitäisi kirjoitella. Jospa sen ehtisi myöhemmin tänään edes aloittaa...