Taidan jättää kevään SNY:n väliin, ja olla itse itselleni oma Neuleystäväni. Syy on lähinnä postin maksikirjehinnoittelussa.

Lankahamsteri-tempaus on laitettu harkintaan. Poden morkkista viimeisimmästä Saksan-tilauksestani, jota kylläkään en ole vielä edes maksanut. Sen sijaan tälle minulla löytyy käyttöä: Hirviöstä kaunottareksi-KAL. Kaapissani asuu useita lankahirviöitä.

Aika moni vaihto sun muu on minulta jäänyt väliin, sillä olen aina väärässä paikassa väärään aikaan enkä lopulta saa päätettyä mitään osallistumisesta ennen kuin on jo liian myöhäistä. Tosin nyt näyttää siltä, että edellisessä postauksessa mainittu palmikkoharjoitelma vie jonkun aikaa paljon neuleaikaa. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että saan ihan kohtuullista jälkeä aikaiseksi vääntämällä silmukoita ristiin. Isoveli-kerä nro 2 sisälsi solmuja ja katkenneita säikeitä. Saa nähdä, onko tällaisia paljonkin muovikassilliseeni sattunut. Mutta tykkään palmikoistani ja oman jännityksensä aiheuttaa puuhaan se, että en suurentanut ohjetta paitsi puikkokokoa kasvattamalla, ja muutan pusero-ohjetta takiksi. Joudun nurjaamaan enemmän kuin ohjeessa, sillä teen taka- ja etukappaleet erikseen enkä pyörönä. Jospa sivusaumat pitäisivät takin ryhdikkäämpänä.

Sain muuten töitä (mainitsinko ohimennen jotain jostain työhaastattelusta marras-joulukuun vaihteessa?). Menen puolipäivähommiin opettelemaan jotain sellaista, josta ehkä bloginpitämisessäkin on hyötyä.

Koska mitään valmista ei ole vähään aikaan näytettävänä (ellei sitten tapahdu sellainen ihme, että saan erään top-down- silkkivillatakin pingotettua), seuraavalla kerralla voisinkin miettiä suosikki- ja inhokkilankojeni 5 kärjessä-listat perusteluineen. Siihen saakka heippatihei!