Olipas viikonloppu! Vaihdoimme kotona huoneita niin, että molemmille pojille on nyt omat huoneet ja teimme samalla perusteellisen siivouksen. En tiennytkään, että omistin miljoonia tyhjiä pahvilaatikoita (saalista ex-vierashuoneen vaatekaapista). Takka söi ne kaikki. Olin aivan kuitti, kun kuopuskin lopulta ylpeänä asettui omaan huoneeseensa, ison pojan sänkyyn ja nukahti sunnuntai-iltana. Lapsilla on nykyään hirveästi tavaraa. Näin viikonloppuna järjettömän määrän tekniikkalegoja ja duploja ja paljon muuta. Eikä meillä edes ole paljon leluja!

Isäntä oli yön yli jossain etelän kivikylässä työasioilla ja minä sillä aikaa kierrätystuomion saaneen vuodesohvan suosiollisella avustuksella pingotin Clapotikseni keskellä yötä (ei kuvaa, vieläKÄÄN). Kauhistuin kokoa, kun tänään aamukuudelta tarkastelin aikaansaannostani. Huivi on jättikokoinen. Mutta kyllä aion sitä käyttää vaikka kompastelisinkin siihen. Mitat villinä arvauksena n. 250cm*70cm. Alan ymmärtää, miksi ohjeisiin kannattaa uskoa ja miksi pingottaminen on ihan hyvä juttu. Säästyy aikaa ja rahaa, kun ei usko siihen, miltä joku neule näyttää heti puikoilta otettuna.

Muutkin projektit etenevät vähitellen. Toinen jaywalker-sukka kaipaa enää jalkaterää ja pikkupojan jämälankaneule on puoliksi kasattu. Vaikeinta näyttää olevan toimeen tarttuminen.

50-v. huivisuunnitelmassani taidan päätyä Ullaneuleen Crann bethadh-kolmiohuiviin (meniköhän tuo oikein?). Ehkä! Malli on vielä vähän hakusessa. Päivänsankarin tyylistä päätellen yksinkertainen malli ja sininen väri ovat toivottavasti mieleen. Tämä siis tulossa seuraavaksi puikoille, kunhan saan bambu-puikot The Parhaalta Ystävältä postilaatikkooni. (Kuvitelkaa- on ihmisiä, jotka eivät pidä neulomisesta niillä. Onneksi minä adoptoin puikot mielelläni.) Bambu-puikoilla Bambu-langasta. Voiko tämä enää puisevammaksi mennä?

Äitini kävi Helsingissä ja pyysin häntä käymään Menitassa. Vastatuulta ja mukulakiviä uhmaten hän sitten kävikin, ja toi KYMMENEN kerää Silke-Tweediä mustana, kun olin vain ehdottanut, että toisi jotain silkkivillalankaa huiviin tai enintään puikkokoolle 4mm mustana tai punaisena (tarkka ilmaukseni tuliaistilausta tehdessäni oli "Yllätä minut!"). Hävetti se tuliaisen hinta, mutta näin jo mielessäni, miten upean palmikkoneuletakin siitä ehkä saisi aikaan.

Yritän saada niitä kuviakin aikaiseksi...