Esikoinen täyttää 10 vuotta. Onnea! Aika on kulunut todella nopeasti. Aamu oli silloinkin harmaa, mutta ulkona sentään taisi olla pakkasta. Tuosta aamusta poika on kasvanut paljon- metrin pituutta ja 40 kiloa painoa. Tuntuu, kuin se olisi ollut vasta eilen, kun katsoin laihaa vastasyntynyttä ja käsitin, ettei mikään koskaan enää ole niin kuin ennen.

Isoveli taittuu palmikoiksi hitaasti, mutta varmasti. Olen nukkunut taas huonosti enkä ole jaksanut hirveästi neuloa. Lisäksi ylläolevan merkkipäivän johdosta olen puuhastellut keittiössä saadakseni mm. täytekakun aikaan. Paljon ostin valmiinakin synttärivieraita varten.

Viikon kuluttua pitäisi lähteä tuonne länsirannikon suuntaan jääkiekkoturnaukseen päivänsankarin kanssa koko viikonlopuksi. Flunssa-aalto kaataa lapsia koulussa ja päiväkodissa. Näinköhän meistä on lähtijöiksi vielä viikon kuluttua?