Eilen aamulla kännykkäni piippasi: sain tekstiviestin aivan oudosta numerosta, joka muistutti palvelunumeroa. Viestissä oli ainoastaan pakettikoodi. Ihmettelin asiaa hetken ääneen, ja päädyin siihen tulokseen, että joku on näppäillyt kännykkänumeron väärin ja sain jollekulle toiselle tarkoitetun viestin. Kun tutkin postin lähetystenseurantaa, koodilla en jostain syystä saanut paketin kirjauksia näkyviin. Hämärää.

Illalla minun piti kirjoittaa blogiinkin asiasta, mutta en enää muistanut mystistä pakettikoodia, sillä olin niin tohkeissani USA-uutisistani. (Näette myöhemmin, mitä vaihtokavereilleni laitoin- Kanadan paketin sisältö on samankaltainen kuin USA:n paketin ja postaan niistä sitten yhdessä, kunhan Kanadan-postikin on perillä.)

Muistin koodin taas tänään, ja juuri, kun olin postin lähetysseurantasivulla todennut, että koska paketti oli tullut lähipostiini ja minulla oli koodi puhelimessani, ehkä paketti tosiaankin on minulle. Samaan aikaan puhelin piippasi taas, ja Talutin, ihana neulova Ystäväni, kyseli, joko pakettikortti pääsi perille. Tuli kiire ruokakaupan ja kuopuksen 5-v. neuvola-ajan väliin jäävänä hetkenä postiin. Onneksi ei ollut jonoa.

1841609.jpg

Tässä paketin sisältö ulkoilee. Kiitos ihan hirmuisesti! Polkasta saa kuopukselle vaikka villatakin ja tuota Nallea minulla on jo kerä, ja koska niitä on nyt 2, niistä voi kutaista vaikka kummitytölle jotain (tai hänen äidilleen, joka viihtyy kylmissä sävyissä). Tässä seiskaveikassa on sellaiset vihreät, joista minä pidän, ja itse asiassa juuri tämä väri on Polkasta se paras väri. Koska yleensä aina valitsen punaisen värin, on ihan tervetullutta, että talossa on myös vihreää lankaa.

Talutin, kiitos ja rutistus! Tämä ei jää tähän...