Saksalaiset lankapaheeni ovat vihdoin postissa odottamassa noutajaansa! Endlich!

Olen siirtynyt sukankudonnassa kokonaan magic loopiin. En kuitenkaan ole tehnyt kahta sukkaa yhdellä pyöröllä aikaisemmin, koska ohjeita lukemalla en ole saanut siihen tolkkua (ohjeissa ei varmaankaan ole vikaa, vastaanottavassa päässä sen sijaan ehkä) ja toisekseen langat ovat usein olleet sellaisia, että raidoituksen takia sisäinen inisinöörini ei ole sallinut kerän aloittamista molemmista päistä.

Ajattelin kuitenkin yrittää jämälangan kanssa, saatuani ensin suuren ahaa-elämyksen, kun selasin tekniikkaa opettavia sivuja lontoonmurteella- katselin lähinnä kuvia. Kuva on mustavalkoinen, koska harjoittelen päivisin kuvankäsittelyä.

Tämä ei ole sen vaikeampaa kuin yhdenkään sukan tekeminen pitkällä pyöröllä.

Aluksi voi aloittaa sukat vaikkapa sukkapuikkosetin avulla, varpaista tai varresta.

Muutaman kerroksen jälkeen voi siirtyä pyöröpuikkoon, vähintään 80 cm pitkään. Sukat asetetaan pyörölle siten, että molemmat sukat ovat menossa saman kerroksen alussa ja langat molempiin sukkiin tulevat samasta "reunasta" ja että etummaisen sukan neulontalanka juoksee pyöröpuikon puikko-osan kautta.

Molempien sukkien silmukoista puolet on takasiimalla ja puolet etusiimalla. Sukat siis ovat pyöröllä peräkkäin. Sitten neulotaan etummaisen sukan kerroksen puolikas, vaihdetaan lanka ja neulotaan takimmaisen sukan kerroksen puolikas. Siirretään puikkoja ja neulotaan takasukan kerroksenpuolikas, vaihdetaan lanka ja neulotaan etusukan kerroksenpuolikas. Ja näin molemmat sukat ovat edenneet yhden kerroksen. Kantapäät on neulottava kukin erikseen. Kannattaa muistaa kiristää silmukkaa kun vaihtaa sukasta toiseen, sillä estää tikapuuraidan muodostumisen.

Kaikkiin lankoihin sisäinen inisinöörini ei tulevaisuudessa anna tekniikkaa käyttää, vain sellaisiin, joissa kerä on jaettu kahtia ja keritty samoin päin tai joissa raidoitus on sellainen, jossa suunnalla ei ole väliä.

Mitä etuja tekniikasta on? Näkee heti, tuleeko sukista samanlaiset. Ei tarvitse muistella, miten ne kavennukset menivät vaan sen kuin tekee saman kahdesti peräkkäin. Langan menekkiä on helppoa tarkkailla. Lisäksi ei jatkuvasti tarvitse siirtyä puikolta toiselle.

Nämä olisi voinut neuloa edellä kuvatulla tekniikalla, mutta tein nämä yksi kerrallaan. Ystävän ystävänpäiväsukat, aloitettu jääkiekkoreissulla.

Malli: top-down, melko perinteinen, tiimalasikantapää

Lanka ja menekki: Rellana Rombo, n. 60 g

Puikot: 2,5 mm pyörö (magic loop)

Koko: n. 23 cm kannasta varpaisiin, 60 s aloituksessa

Muuta: Langassa oli värivirheyllätys, mutta ei se menoa haitannut.

---

Olen hullaantunut sukkien neulomiseen taas vahteeksi. Laitoin ystävälle ja samalla kummitytölleni jokunen postaus sitten esitellyt jämälankasukat ja he olivat niihin hyvin tyytyväisiä, ystävä ihasteli ohuutta ja kummitytölle sattui summamutikassa aivan oikean kokoiset sukat. Neulojalla oli kivaa kehuja kuunnellessaan.