teen pojille pipot syksyksi ja mietin samalla, mitä kivaa neuloisi itselle seuraavaksi. Silke-Tweedistä jotain...?

Nappasin alekorista verenpunaista Isoveljeä, jonka piti tulla minun pipokseni. Kun olin saanut pipon eilen lähes valmiiksi, esikoismussukkani vetäisi sen päähänsä, nimesi sen Jesse James-pipoksi, ja kulki ympäriinsä yrmeän näköisenä purkkaa jauhaen. Ai mikä Jesse James? Katsokaa joskus Monsteritallia tv2:lta, ohjelmassa rakennellaan autoista vaikka mitä omituisia juttuja. Kai se on pakko antaa esikoiselle- tuo mielikuva tunkee nyt aina samaan kuvaan pipon kanssa. Kuopus saa sinikirjavan pipon samaisesta langasta, jota on virkattu, purettu, virkattu ja taas purettu. Nyt lanka saa luvan pysyä kasassa! Kuvia tulossa myöhemmin. Kuvaukseen pyrkii myös esikoisen ylösalaisin-raglanpaita, josta tuli sopiva ja ilmeisesti mieleinenkin. Viikonloppuna pitänee pingottaa sekin kovaonninen huivi, johon neuloja ujutti törkeän virheen eikä jaksanut alkaa korjaamaan sitä.

Blogivoittojen ikuistaminen meni metsään. Ensiksikin kameran patterit olivat kuolleet kai ikävään ja toiseksi minulla oli hoppu saada paketit postiin. Hepsi paljastikin jo palkintonsa tässä postauksessaan. Muut voittaneet paljastakoot ensin itse palkintonsa, mikäli haluavat, jonka jälkeen voin vähän kommentoida niitä.

Mutta Hepsi sai turkoosia Malibu-lankaa, ja Foxia laitoin mukaan ihan vain siksi, että halusin nähdä, mitä hän keksii siitä tehdä. Ja keksihän hän! 

On perjantai! Viikon päästä menen poikien kanssa ystävän luo Joensuuhun viikonlopuksi. Sielläkö on lankakauppa? Onkohan siellä ohuita huivilankoja? Mitä muuta kivaa siellä on?